"mitä välii"


vaikka olet satojen kilometrien päässä
vaikka olet iältäsi vuosien päässä
vaikka olet karvaisempi kuin minä

mitä välii

olet sydämessäni
olet sielunkumppani
olet rakkain

(Inspiraatio: Runotorstai)

rakkaus on

Lumivalkoinen rakkaus on myytti:
lumi
joka peittää rumuuden alleen
joka kietoo vaippaansa ja tukahduttaa
joka lopulta sulaa ja paljastaa kuolleet lehdet.


Entä jos rakkaus on punainen kuin veri:
veri 
joka sinisenä virtaa ihoni alla
joka kohisee ja ravitsee
joka kertoo sielulleni, että elän.

Haluan huutaa

Hiero mut liukkaaksi ja kuumaksi
Anna mulle tähtitaivas
Kukaan ei näe
naapurit kuulevat
Huudan nautinnosta
Tule mun sisään
mihin vaan haluat
Avoinna ja auki sinulle 
Nyt, ei kohta, vaan nyt.

jonkun kesän muisto


keltaiset pienet hennot kukat kutittavat nenää
sammal tuntuu pehmeältä kostealta polvien alla
aurinko leikkii selällä pakaroilla
etäällä auton hurina
kallion takana liikkuu muita
nautitaan hetkestä

kaiho


auringonpaisteessa
heräsin huomaamaan
yhä rakastan sinua

muistan kun ensi kertaa
kuiskasit rakkaudesta
tässä sängyllä

katson kuvaasi
ikävä kolkuttaa
kuitenkin olen onnellinen

tunnen sinut sydämessäni
olet juurtunut
se palsta on ikuisesti sinun

Irstas hellyys


Pidän kasvojasi käsissäni
hyväilen rintaasi, mahaasi
nuuhkin nivusiasi
Kaikki irstas on tehty
Kaikki hellyys on jäljellä
Rakastan sinua

Toiveikkaana


Käteni ohjautuvat kuin itsestään
sinuun, ihollesi, housuihisi
Hivelen kättäsi, hyväilen poskeasi
Odotan näkeväni hymyn

Vaikka haluan ja himoitsen kovin paljon, ei se tarkoita, että tarvitsen koko ajan.
Odotus tekee hyvää, usein se tekee parempaa.

Fantasiana se, että makaisimme toisissamme kokonaisen vuorokauden, on kiihottava.
Todellisuus iskee faktat sängylle.

Ajatuksissani piirrän kädelläni
poskeltasi vanan kohti reisiäsi
Puristuspysäkki nivuksissasi
Tänä iltana lihaksi.

se oli silloin

emme me silloin mitään tienneet 
siellä kummallisen rakennuksen tyhjässä aulassa
tiesimme että halusimme
tiesimme että jokin kiinnosti

en muista edes halattiinko vai käteltiinkö vain
myöhemmän suudelman muistan
siellä hotellihuoneessa
paljonmuutakintapahtuikylläsiisseksiäolijarunsaastimuttaeisiitätässäsenenempää

muistan naurun
muistan hyvän olon
muistan hymysi ja
silmiesi tuikkeen

aamun lumiharmi tuntui
kakun kuorrutukselta
sitten me jo tiesimme
että jotain tässä nyt oli ja on

alaston


kerran, vai oliko se tänään
minua himotti ja halutti

nyt, vai onko se huomenna
olen tyydytetty ja rauhallinen

kosketuksesi voi herättää
sanasi voivat kiihottaa

katso minua silmiin
näytä hartioittesi kaaret

hengitykseni tihentyy
mahlani valuvat reisille

olen täysin alasti
eikä minua hävetä yhtään

sinä


lämmin tunne sydämessäni
hively ihollani
kosketus huulillani

ajatus sinusta
saa suuni virneeseen
sydämeni laulamaan
ihoni kihelmöimään

rätinä aivoissani
märkyys vulvassani
kutina poskellani

ajatus meistä
saa suuni voihkimaan
sydämeni pakahtumaan
ihoni ikävään

Tyttö


Se pieni tyttö, punaisessa mekossa, tai sinisissa shortseissa, lyhyet hiukset, sen leveä hymy valokuvissa. Onnelliset aurinkoiset päivät. Lapsuuden leikit.

Se pieni tyttö, peiton alla, aivan mutkalla ja pienenä, itkikö se?
Varpaita paleli aina sänkyyn mennessä. Peiton piti olla ympäriinsä tiukasti, ettei möröt sängyn alta päässeet sinne alle.

Se vähän isompi tyttö, jonka kiharoita isä moitti. Se, joka ihmetteli kun vartalo tuntui muovautuvan ihan silmissä. Jonka sääret kasvoi kieroon. Se, joka olisi halunnut tuntea itsensä kauniiksi.

Se pieni tyttö on hengissä, se pieni tyttö haluaa leikkiä. Joskus se pieni tyttö on peloissaan. se ei halua olla yksin, se ei halua tulla satutetuksi. Se haluaa, että sen kaa leikitään, siitä tykätään ja sitä ihaillaan.

Se isompi tyttö on ylpeä muodoistaan, haluaa olla haluttu ja rakastettu.

Ajan virta kuljettaa muistoja ja tuntoja, joskus syvyyksistä kumpuaa mutaa, mutta onneksi virta vie.

Kasvaako ikinä kokonaan aikuiseksi?

talviaamuna kerran


haluan repiä vaatteesi pois
ja tuntea ihosi ihoani vasten
haluan lämpöä ja kiihkoa

haluan sormesi nahalleni
joka soppeen ja tasolle
haluan tuntea paljon

haluan sinut sisälleni
ihan sama minne ja silti
joka paikkaan

yritän muistaa että on meillä
aikaa
ei ole kiire, ei tarvi hätäillä

vaikka tekee niin mieli
vaikka vartaloni huutaa
vaikka sisimpäni haluaa
sinua

silloin en tuntenut sinua


ensin vain katsomme
sitten vähitellen koskemme, hapuillen
siirrymme lähemmäksi
varastan suudelman kärsimättömänä

hapuilua vaatteiden päältä
riisumme niitä pikkuhiljaa
nautin siitä että nautit näkemästäsi
kiihko silmissämme

sovitamme palasiamme
hivelemme nuolemme
kosteina hikisinä
voihkien ja huutaen

tuntemattomiako

Kuun juuri


Jos haluat kuun taivaalta, mutta taivas putoaa niskaasi ja aurinko syliisi, mitä teet?
Kääritkö auringon takkisi sisään omaksesi vai annatko sen loistaa muillekin?

Nautitko taivaasta itseksesi vai jaatko sen ilot?

Joskus on oltava yksin, joskus on jaettava saalis.
Älä hajota ketään vaan kohota.

Osaatko luopua juurestasi?