olen kaksinaamainen nainen
näissä sameissa mustissa vesissä
kuin hopeakylkinen kala
menen virran mukana
joskus taistelin vastaan
toit kiittämättömälle kukkia
valoit uskoa huomiseen
kiiltävähaarniskainen ritariko
kiittämätön narttu häipyi
jätti pelin kesken ja luovutti
hyvissä ajoin tai liian myöhään
kuka sen päättää
roikumme kaikki mobilessa
langattomasti heiluvat raajat
lopuksi hekottelee vain narri
paitsi jos kaikki ovat onnellisia
(inspiraatio: Runotorstai, Paul Kleen maalaus Fish Magic)
Pelit jäävät aina kesken ja aitouskin kuihtuu kuin kukka, kuivakukka...
VastaaPoistaMobilessa roikkuvia narreja ollaan, mutta onnellisuudesta ei aina ole tietoa.
VastaaPoistaharva taitaa uida elämänsä kuin kala vedessä.. ;)
VastaaPoistaViimeinen säkeistö meni "yli hilseen", muuten oivallinen runo mielestäni.
VastaaPoista