enää kaksi yötä


rintakarvasi raapivat nännejäni
se kova ja pitkä poukottelee reisiäni
hinkkaan itseäni sinua vasten
imen lämpöäsi ja läheisyyttä
ikävöineeseen ihooni ja syvemmälle

hengitykset yhtyvät ensin
sylkimolekyylit kohtaavat
kielet leikkivät ja hukuttavat toisensa
katson laajeneviin pupilleihisi
kohta räjähtää jotain

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti