sormuksen kahleet syksyn lehtien alla
vaalea rengas sormessa muistona
mielen kahleet olivat ruostuneet
jättivät onneksi jälkiä ja muistoja
lennän vapaana ilman siteitä
sydämeni on täynnä ja aivan kevyt
(inspiraatio: Runotorstain haaste)
vaalea rengas sormessa muistona
mielen kahleet olivat ruostuneet
jättivät onneksi jälkiä ja muistoja
lennän vapaana ilman siteitä
sydämeni on täynnä ja aivan kevyt
(inspiraatio: Runotorstain haaste)
Herkän kaunis.
VastaaPoistaKeveä, tarttuva tunnelma.
VastaaPoistamainio vastaus haasteeseen
VastaaPoistaHieno oivallus kuvalle!
VastaaPoistaKiitokset kaikille! :)
VastaaPoistaKaunis runo. Ruostuneet mielen kahleet - hyvin tulkittu.
VastaaPoistaMelko imelä.
VastaaPoista:D sokeriakin tarvitaan.. ei pelkkää suolaa haavoihin :)
Poista