onni osaa piilotella
se on joskus näkymätön
onni ei tule kun pyydetään
se on itsepäinen
onni on helpoin tunnistaa jälkikäteen
siinä se oli (ja meni)
onni on tarinan arvoinen
se ei siitä laihdu
onni kantaa olallaan
ja viheltelee kulkiessaan
(inspiraatio: Runotorstai)
se on joskus näkymätön
onni ei tule kun pyydetään
se on itsepäinen
onni on helpoin tunnistaa jälkikäteen
siinä se oli (ja meni)
onni on tarinan arvoinen
se ei siitä laihdu
onni kantaa olallaan
ja viheltelee kulkiessaan
(inspiraatio: Runotorstai)
Ihanat kaksi viimeistä riviä!
VastaaPoistaTosi kiva.
VastaaPoistaKiitokset molemmille :D
VastaaPoistaTuolla tummien pilvien takana se kenties luuraa yllätysvalmiina...
VastaaPoistaHieno runo onnesta, sen taipuksista mennä ja kadota. Jospa joskus saisi sen pysähtymään kohdalleen. Mitenkähän sitä voisi houkutella?
VastaaPoistaHoukuttelemalla se ei kyllä esiin tule.. ehkä käänteispsykologiaa ;)
VastaaPoista